ARP

Autoradiopuhelin (ARP) oli Suomen ensimmäinen julkinen matkapuhelinverkko.
Toisin kuin edeltäjissään, ARP-tukiasemien välillä siirtyminen ei toiminut automaattisesti.
Verkon perustamista ehdotettiin vuonna 1968, ja seuraavana vuonna alkanut rakentaminen päättyi
vuonna 1971. GSM syrjäytti ARP:n vuonna 2000.

ARP saavutti suurta suosiota menestyksekkäästi, koska se oli pitkään ainoa matkapuhelinverkko,
joka kuului koko Suomessa. Verkko tuli lopulta erittäin ruuhkaiseksi,
jonka jälkeen kehitettiin seuraavan sukupolven verkko NMT.

ARP käytti 150MHz taajuusaluetta ja lähetysteho vaihteli yhden ja viiden watin välillä.
Aluksi ääntä ei voitu lähettää ja vastaanottaa yhtä aikaa, mutta myöhemmin markkinoille tulleitten
puhelinten myötä tämä ongelma katosi. Alun perin verkko toimi käsivälitteisesti,
mutta 1990-luvulla ARP siirtyi automaattiseen välitykseen.
Keskimäärin verkko kuului 30km:n päähän tukiasemasta.

NMT

Nordisk Mobiltelefon (NMT) verkon kehitys aloitettiin 1970-luvulla.
Suomessa verkko otettiin käyttöön vuonna 1982 ja se toimi 450MHz taajuusalueella.
Suomessa NMT-verkko suljettiin vuonna 2002.

Toisin kuin ARP oli NMT maailman ensimmäinen täysautomaattinen matkapuhelinverkko.
Se mahdollisti myös verkkovierailun, eli puhelimen käyttämisen ulkomailla.
Alun perin NMT:ssä ei ollut puheen salaus mahdollisuutta ja tämän takia NMT-puheluita
oli mahdollista salakuunnella. Myöhemmin salaus tuli mahdolliseksi, mutta Suomen NMT-verkko
ei sitä kuitenkaan tukenut.

Myöhemmin 450MHz taajuusalueella toimineen NMT-450 verkon kapasiteetin alkaessa loppua
kesken kaupunkialueilla, käyttöön otettiin vuonna 1987 kapasiteetiltaan suurempi NMT-900-verkko,
joka toimi nimensä mukaisesti 900MHz taajuusalueella.

GSM

Global System for Mobile Communications (GSM) on maailmanlaajuisesti käytössä
oleva matkapuhelinjärjestelmä. Suomessa GSM-verkkoja alettiin rakentaa 1990-luvulla.

Täysin tekniikaltaan digitalisoitu GSM on ns. toisen sukupolven matkapuhelinverkko.
Normaaleiden puheluiden lisäksi verkkoa voidaan käyttää datapuheluihin, tekstiviestien
ja muiden lyhytviestien lähettämiseen ja pakettidatapalveluihin, kuten WAP- ja internet-yhteyksiin.

Alun perin GSM-verkot käyttivät 900MHz:n taajuusaluetta, mutta käyttäjien lisääntyessä
käyttöön otettiin 1800MHz:n taajuudet. Joissakin maissa, kuten Pohjois-Amerikassa
GSM-verkot toimivat myös 1900MHz:n ja 850MHz:n taajuuksilla. Kaikkia GSM-puhelimia ei
voida käyttää kaikissa verkoissa, koska puhelimet käyttävät eri taajuuksia.
Tästä syystä nykyään käytössä on nelitaajuuspuhelimia, joita voidaan käyttää ympäri
maailmaa eri verkkojen taajuuksista huolimatta.